sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Vähänkö mulla on hieno ompelukone!


Sain tehtyä tämän viikonlopun aikana Iidalle collegepuvun (Ottobre 5/2006), eikä kertaakaan mennyt hermo koneen kanssa. Kuten ehkä ylläolevasta lauseesta voi päätellä, jonkin kanssa kuitenkin meni hermot, mutta siitä vähän myöhemmin. Alkuperäisessä ohjeessa vaate oli tehty velourista, mutta mulla oli tuolla kaapissa Tritexistä ostettua collegekangasta, joten tein siitä (ja sitä jäikin vielä vähän). Tätä varten hankin jo pari viikkoa sitten irtirevittävää tukikangasta (täytyy muistaa ostaa lisää!) ja kirjontalankoja (kuin myös näitä). Kaikkea ei voi kerralla tietenkään muistaa, niin piti perjantaina vielä hakea Duon yläkerran liikkeestä kaksipuoleista liimatukikangasta.



Eilen tein illalla housut. Niiden tekemiseen ei kauaa mennyt. Ensin piti vain vähän harjoitella tuota kuvion tekemistä tuonne lahkeeseen. Tässä huomasi todella hyvin, että miten tärkeää on olla samaa alulankaa mitä toinenkin ompelulanka on.



Eteen on aplikoitu lintu. Mallin mukaisesti tein nuo koristeompelut senkin ympärille, vaikka vähän epäilin niiden olevan liikaa. Enkä vieläkään tiedä onko ne mun mielestä liikaa vai ei.  Suurin muutos mitä tein malliin oli hihansuut. Ohjeen mukaisesti sinne olisi tulleet kumpparit (tai oikeastaan framilonia), mutta mulla ei hermo riittäny sen kangas määrän ompelemiseksi sen pienen pienen kumpparilenkin sisälle. Onneksi olin taannoin jemmannu Eurokankaan tarjouksesta resorikankaita ja sattui olemaan vielä oikein sopivan väristäkin, joten kavensin hihoja vähän ja pistin resorit. Eikä lainkaan hassummat mielestäni. Täytyy sanoa, että tästä tuli mielestäni todella hieno, ja neitikin tuntuu tykkäävän, kun ei halunnut sitä enää riisua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti