sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Juhlapuku


Ylpeänä esittelen ensimmäisen itse ompelemani juhlapuvun. (heti alkuun huomautus, että jos näytän jotenkin väsähtäneeltä, niin johtunee siitä että nämä kuvat on otettu tänään, kun rakas mieheni, joka kuvasi eiliset häät ei ollut kuvaillut vaimoaan kovinkaan paljon...)



Eilen oli Merjan ja Pekan häät, jonne olin alun perin suunnitellut laittavani jotain muuta kuin itse tehtyä. Ihastuin vain tähän Burdan malliin Eurokankaassa ja sen jälkeen ihastuin kankaaseen. Merja sanoisi ehkäpä, että oikein parahultainen yhdistelmä - kangas tuo hyvin esille tuon takana olevan jutun. Yksivärisessä kankaassa ei tuo takajuttukaan näkyisi. Kangas oli kaksipuoleista satiinia, toinen puoli tuollainen tumman liila.



Edessä topissa oli rypytyksiä, joiden tekeminen oli yllättävän helppoa. Kokonaisuudessaan puvun teko oli melko helppoa. Piilovetoketjujen ompelukin sujui todella helposti uudella koneella. Välillä en ollut oikein tyytyväinen koneen tekemään tikkiin (etenkin vuorta ommellessa), mutta jostain syystä kun jätti hetkeksi sivuun ja kokeili myöhemmin uudelleen, oli jälkikin taas parempaa. Kangas oli helppoa käsitellä. Halusin harteille vielä jotain ja pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin tuohon organzahuiviin, jonka reunat vaan sulatin.



Eurokankaan palveluun en taaskaan voi olla oikein tyytyväinen. Itse tällaisena "aloittelevana" ompelijana kaipaisi kangaskaupasta asiantuntevaa palvelua - tai no palvelua ylipäätään. Myyjä ei olisi antanut piilovetoketjuja, musta olisi jotenkin ollut todella hölmöä, että juhlapuvussa näkyy vetoketjut - tai siis totta kai, jos se tuo jonkun jujun, mutta ei tähän malliin... tukikankaan tarpeesta ei kyselty (onneksi oli kotona) ja vuorikangastakin sain "jos nyt tosiaan haluat sinne laittaa".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti